Vespan pohjavesikoulutus, osa 2

Mitä pohjavesiselvitysten ensivaiheessa tehtävässä maastotarkastuksessa mm. havainnoidaan?

• Laserkeilauksen tuloksia

• Vesitaseeseen vaikuttavia tekijöitä

• Pohjaveden laatua

• Alueen lajistoa

Mistä kohteista otetaan alustavien selvitysten yhteydessä vesinäytteet ja tehdään laatuanalyysit?

• Tunnetuista lähteistä

• Suurimmista ojista

• Sadevedestä

• Käytössä olevista kaivoista

Mikä pyritään löytämään maaperäkairauksissa?

• 
• Harjuydin

• Kallioperän ruhjevyöhykkeet

Mikä on hyvä tilanne koepumppauksen lopetuksen kannalta?

• Pohjavedenpintojen laskun loppuminen

• Pohjavedenpintojen laskun kiihtyminen

• Pohjaveden loppuminen

• Pohjaveden laadun muutokset

Miten pitkään jatketaan pohjavesipintojen tarkkailua koepumppauksen lopettamisen jälkeen?

• Jouluun asti

• Kaksi kuukautta lopettamisen jälkeen

• Kunnes vedenpinnat ovat palautuneet ennalleen

• Kunnes vedenpinnat ovat nousseet alkuperäistä korkeammalle

Mitä tutkimuksia tarvitaan harjurakenteen selvittämiseksi, jotta rakennemalli voidaan laatia?

• Geofysiikan tutkimukset (Geofysiikka sisältää painovoimamittaukset, seismisiä luotauksia, maatutkaluotauksia)

• Vedenlaatuanalyysit

• Ultraäänimittaus

• Kairaukset

Minkä takia kairaukset ovat tärkeitä, kun tehdään geofysiikan tutkimuksia?

• Geofysiikan tutkimuksien tulkinnoissa tarvitaan kairauspisteiden tuottamaa tietoa veden laadusta.

• Geofysiikan tutkimuksien tulkinnoissa tarvitaan kairauspisteitä referensseinä eli tunnettuina pisteinä.

• Kairauksilla voidaan selvittää ruhjevyöhykkeet

Miksi rakennemalli on välttämätön virtausmallin laatimiseksi?

• Rakennemallista saadaan selville mm. vettä johtavat maalajikerrokset

• Rakennemallista saadaan selville veden laatu

• Rakennemallista saadaan selville reunaehdot kuten tiiviit kallionpinnat

• Rakennemallista saadaan selville veden antoisuus

Mitkä seuraavista väittämistä pitävät paikkaansa?

• Pohjavettä joudutaan puhdistamaan enemmän kuin pintavettä

• Pohjavesi on turvassa kaikilta riskeiltä, eikä sitä sen vuoksi tarvitse desinfioida koskaan

• Suomessa pohjavedet ovat tyypillisesti happamia, joten ne vaativat usein alkaloinnin

• Suomessa pohjavedet ovat tyypillisesti pehmeitä

Mitkä ovat käsittelemättömän pohjaveden tyypillisiä ominaisuuksia?

• Se on korrosoivaa

• Sen kiintoainepitoisuus on korkea

• Siinä ei yleensä esiinny taudinaiheuttajamikrobeja, joten sitä ei tarvitse desinfioida jatkuvasti

• Sen alkaliniteetti on korkea

• Siinä on runsaasti orgaanista ainetta